Eväät uuteen olympiadiin

Olympiadin vaihtuessa menneiden arviointi ja tulevaisuuden suunnittelu käy kiivaana koko urheilumaailmassa. Väärinkäsitysten välttämiseksi ja koko judoväen informoimiseksi haluan valmennusvaliokunnan puheenjohtajana kertoa perusteista ja taustoista, jotka ovat vaikuttaneet tulevan olympiadin suunnitteluun.

Päättyneen olympiadin osalta haluan kiittää valmentajia ja urheilijoita siitä epäinhimillisestä urakasta jonka he tekivät Lontooseen pääsemiseksi ja siellä menestymiseksi. Vaikka toivottua menestystä ei tullut, ei ainakaan allekirjoittaneen ammattitaidolla voida osoittaa perustavaa laatua olevia virheitä valmennuksessa .

Judoliittossa tulevan olympiadin suunnittelu aloitettiin jo tammikuussa, kun uuden strategian suuntaviivoja hahmoteltiin. Tällöin strategian tavoitteeksi asetettiin olympiakulta. Tavoite on yksiselitteinen, mutta sitä lienee syytä vielä tarkentaa.

Kysymys ei ole tietystä vuodesta jona Maammelaulu soi, vaan tavasta jolla judoa Suomessa tehdään. Silloin kun kaikki tekeminen on tarpeeksi laadukasta ja yhteinen tahtotilamme on tarpeeksi vahva, menestys tulee ennemmin tai myöhemmin.

Olen myös kuullut epäilyjä siitä, että olympiakullan asettaminen tavoitteeksi vaikuttaisi negatiivisesti lasten ja nuorten judoon. Kenenkään ei ole pakko lähteä kovalle huippujudokan tielle, mutta järjestelmä antaa siihen halukkaille mahdollisuuden. Samalla muutkin saavat nauttia laadukkaasta opetuksesta ja valmennuksesta.

Perusteet tulevan olympiadin suunnittelulle on saatu Suomen Olympiakomitean johtamasta judon huippu-urheilujärjestelmän kehitysprosessista. Suunnittelua on vaikeuttanut epävarmuus Olympiakomitean tulevan rahoitusjärjestelmän rakenteesta ja rahoituksen määrästä. Suunnitelmaa joudutaan soveltamaan resurssien muuttuessa.

Uudet valmentajat

Päävalmentajaa on etsitty ulkomailta keväästä lähtien. Apuna sopivien henkilöiden löytämiseksi on käytetty koti- ja ulkomaisia asiantuntijoita. Tavoitteena on, että kuluvan syksyn aikana meillä on palkattuna päävalmentaja, jonka sijoituspaikkana on Tampereen urheiluakatemia.

Ulkomaisen päävalmentajan palkkaaminen ei ole epäluottamuslause kotimaiselle valmentajille. Syynä on sama valmennuksellinen lainalaisuus, joka pätee vaikkapa voimaharjoitteluun.Kehitystä tapahtuu nopeammin ärsytyksen (= valmennusmetodien ) muuttuessa. Uskon ja toivon, että hyvä kansainvälisen tason valmentaja tulee asettamaan uusia vaatimuksia Judoliiton, seurojen ja urheilijoiden toiminnalle.

Keskeisinä toimijoina valmennusorganisaatiossa tulevat olemaan myös nuorten olympiavalmentajat. Heidän palkkaukseensa osallistuvat Olympiakomitea, lajiliitot ja muut yhteistyötahot. Nuorten olympiavalmentajille tullaan antamaan laaja-alaisesti erilaisia valmennustehtäviä. Keskeisimpiä tulevat olemaan päivittäisvalmennus, urheiluakatemioiden työskentelyyn osallistuminen, nuorten (alle 17-, 20- ja 23-vuotiaat) vastuuvalmentajina toimiminen ja muut erikseen annetut valmennustehtävät. Tavoitteena on, että meillä on kolme kokopäiväistä nuorten olympiavalmentajaa. Tavoitetta pitää pystyä muuttamaan joustavasti, sillä olympiakomitean osuudesta rahoitukseen ei ole vielä varmuutta.

Urheiluakatemiat ja valmennuskeskukset

Urheiluakatemioiden ja valmennuskeskusten tärkeimpänä tehtävänä on koota tavoitteellisesti harjoittelevat judokat laadukkaan valmennuksen piiriin. Niissä on myös varmistettu, että valmennuksen tukitoimet ja muut urheilijan elämään liittyvät asiat ovat järjestyksessä. Urheiluakatemiat tulevat olemaan valtakunnallisesti tärkeässä roolissa myös muissa urheilulajeissa ja Olympiakomitean suunnitelmissa.

Tulevalla olympiadilla resurssit tullaan keskittämään pääkaupunkiseudun, Päijät-Hämeen ja Tampereen urheiluakatemioihin. Muita paikkakuntia tullaan tukemaan tapauskohtaisesti.

Tampereelle keskitetään olympia- ja aikuisten valmennus. Päävalmentajalla tulee olemaan keskeinen rooli valmennuksen toteuttamisessa. Päijät-Hämeen urheiluakatemian tärkein tehtävä tulee olemaan niiden judokoiden valmennus joilla ei ole riittävän hyviä mahdollisuuksia valmentautua kotipaikkakunnillaan. Tehtävään tullaan liittämään toisen asteen opiskelujen järjestäminen siten, että se sopeutuu valmennukseen mahdollisimman hyvin. Tavoitteena on että akatemiassa työskentelee nuorten olympiavalmentaja ja akatemiavalmentaja.

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia saa tehtäväksi vastata oman alueensa valmennuksesta ja pilotoida ylä-asteikäisten harjoittelun totteuttamisen. Tavoitteena on, että urheiluakatemiassa työskentelee kaksi nuorten olympiavalmentajaa. Toisen tehtäviin kuuluu valmennuksen lisäksi päävalmentajan avustaminen, valmennuksen suunnittelu ja johtaminen päävalmentajan antamien linjausten mukaisesti.

Tulevan olympiadin aikana toiminta keskitetään siis kolmelle paikkakunnalle. Rion jälkeen tavoitteena on, että huippuvalmennuksemme on keskitetty enintään kahdelle paikkakunnalle.

Päivittäisharjoittelun tehostaminen

Usealtakin taholta yhdeksi suurimmista valmennuksen haasteista on todettu päivittäisharjoittelun tehostaminen. Valmennuksen laadun parantamisen lisäksi tämä tarkoittaa,että tatamille on saatava yhtäaikaisesti mahdollisimman monta tavoitteellisesti harjoittelevaa judokaa.

Lieneekö Suomessa yhtään seuraa, jossa omin voimin voidaan ottaa kansainväliseen menestymiseen tarvittava määrä randoria ilman että otetaan aina samojen parien kanssa? Parien tulisi lähes saman painoisia ja taidollisesti riittävän hyviä. Ei tarvita kovin syvällistä valmennustietämystä sen asian ymmärtämiseen, että mitä useammin joudut kotisalilla torjumaan hyvän heittoyrityksen, sitä todennäköisemmin se onnistuu kansainvälisissä kilpailuissakin.

Urheiluakatemioiden huolehtiessa pääasiassa valtakunnallisesta keskittämisestä myös alueellista ja paikallista keskittämistä tullaan suosimaan ja jopa vaatimaan. Keskittämisen sijaan voitaisiin puhua yhtä hyvin yhteistoiminnasta. Käytännössä se tarkoittaa lähipaikkakuntien seurojen yhteisiä harjoituksia.

Tästä hyvänä esimerkkinä ovat Helsingin ja Päijät-Hämeen urheiluakatemioiden tehostamispäivät, joita on pidetty jo yli vuoden ajan. Hämeenlinna–Tampere alueen yhteistyötä on myös käynnistetty, ja siinä on selkeät mahdollisuudet kahdella hyvää työtä tekevällä seuralla tukea toisiaan. Myös uuden päävalmentajan sijoittaminen Tampereelle tukee tätä toimintaa. Odottelen mielenkiinnolla, milloin Turun alueella käynnistyy paikallisiin kuvioihin soveltuva yhteistyö. Onhan alueella useita laadukasta työtä tekeviä seuroja, jotka hyötyisivät keskittämisestä.

Paikallisen keskittämisen edut tulevat parhaiten esille pääkaupunkiseudulla. Alueella on paljon hyvin harjoittelevia urheilijoita, valmentajia ja seuroja. Voidaan puhua jopa judokulttuurista. Vähimmäisvaatimus yhteistyölle on pari randoriharjoitusta viikossa. Tällöin valmentajille jää aikaa hioa teknis-taktisia taitoja seurahajoituksissa, joissa opetusryhmät ovat pienempiä. Lappilaisiin etäisyyksiin tottuneena pitäisin luontevana, että myös pääkaupunkiseutua ympäröivien paikkakuntien seurat osallistuisivat yhteisiin randoriharjoituksiin.

Pyrin vastaamaan asiallisiin kysymyksiin ja kommentteihin joita tämä kirjoitus herättää.

En näe mitään syytä, miksi Suomesta ei voisi tulla arvokisamitalisteja ja jopa olympiavoittajaa.

Esa Kakko

Kirjoittaja on Judoliiton valmennusvaliokunnan puheenjohtaja.

1 thought on “Eväät uuteen olympiadiin

  1. Ei se niin helppoa ole järjestää täällä pääkaupunkiseudullakaan niitä yhteisharjoituksia vaikka seuroja on riittävästi. Olemme hieman yrittäneet omassa toiminnassamme, sitä tehdä ja olemme valmiina niin järjestämään kuin lähtemäänkin muiden seurojen harjoituksiin mutta markkinointimme on tuottanut tulosta heikosi.
    Yhdet salikisat, vierailevan seuran kanssa olenne saaneet järjestettyä (sitä kautta saatu tutustumine oli myönteinen kokemus).
    Tuntemuksieni mukaan tässä on jotenkn kysymys historiallisista painolasteista, eri seurojen välillä ja niistä pitää päästä eroon, jotta mitalli seuraavista tai sitä seuraavista olympialaisista on edes mahdollista.
    Lisäksi B ja A nuoren kunnollinen treenaaminen vaatii urheilijan sitoutumsen lisäksi jo niin suurta rahallista panostusta (perheiltä) että en jaksa uskoa mitalleihin ennen, kuin rahoitus kunnolliseen ja riittäväan harjoitteluun on muualta kuin omasta pussista, saatu turvattua niin valmentajalle kuin urheiljallekkin .
    Eli niin kauan kun tämä homma pyöriin vapaaehtoisuuden, oman rahoituksen varassa ja ilman yhteistä päämäärää, en mitalleihin kansainvälisiiä suurissa kisoissa jaksa uskoa. Tehotiimi systeemi on hyvä (alku) mutta siinäkin tuntuu olevan nurkkakuntaisuutta.

    Eli avoimin mielin, haasteita ottaen ja esiin tulemalla sekä urheilijan ehdoilla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s