Kilpailijasta yhteistyökumppaniksi

Kamppailulajien yhteistyöselvitys etenee. Yhteistyön tiivistäminen aloitettiin viime kesäkuussa lajien yhteisellä palaverilla, jossa liitot päättivät nimetä allekirjoittaneen selvittämään yhteistyön syventämisen mahdollisuuksia. Mukana olivat Judoliiton lisäksi Aikido-, Karate-, Paini-, Miekkailu- & 5-ottelu-, Nyrkkeily- ja Taekwondoliitot.

Selvityksen tuloksia esiteltiin liitoille joulukuun alussa pidetyssä liittojen tapaamisessa.

Liitot ovat toimineet vuosikymmeniä perinteiseen tapaan ”omissa nurkissaan”. Jokaisella liitolla on oma toimisto, oma taloushallinto, oma viestintä, omat nettisivut, oma lehti jne. Perinteinen ajattelu on lähtenyt siitä, että naapuriliitto ja sen edustama laji ovat kilpailijoita omalle liitolle ja omalle lajille. Ja kukapa nyt kilpailijan kanssa haluaisi yhteistyötä tehdä? Siitähän saattaa olla jopa hyötyä kilpailijalle.

Käynnissä olevassa kehitystyössä ajattelutapa käännetään nurin. Kamppailulajit ja -liitot ovat yhteistyökumppaneita toisilleen. Lajeilla on valtavasti yhteisiä intressejä.

Kaikki kamppailulajit ovat yksilölajeja, joita harjoitellaan joukkueina tai ryhmässä. Kaikilla lajeilla on korkea moraalikoodi. Kaikki ovat hyvin kasvatuksellisia. Kaikilla on itsepuolustuselementti mukana. Lajeja harjoitellaan suunnilleen samanlaisissa ja usein myös yhteisissä tiloissa. Jokaisessa lajissa seurakoko on jotain muutamasta kymmenestä muutamaan sataan jäseneen. Kaikki ovat harrastajilleen erittäin edullisia. Lajien seuroissa ei ole päätoimisia työntekijöitä. Jokaisella lajilla on merkittävä tarve päivittää toimintatapansa 2010-luvulle.

Kamppailuliitot muodostavat yhdessä merkittävän taloudellisen toimijan. Liittojen yhteenlasketut vuosibudjetit ovat noin neljä miljoonaa euroa. Budjetiltaan suurin on Judoliitto miljoonan euron vuosibudjetilla. Veikkausvoittovaroista liitot saavat valtionapua yhteensä 1,4 miljoona euroa, mikä nostaa kamppailu-urheilun lajien välisessä vertailussa kolmannelle sijalle heti Palloliiton ja Voimisteluliiton perään ja niukasti Jääkiekkoliiton edelle.

Liitoissa on henkilöstöä yhteensä 27-30 henkilötyövuotta. Henkilöstövahvuus vaihtelee jonkin verran määräaikaisuuksien ja projektien vuoksi. Urheilujärjestöjä on usein moitittu turhan raskaasta hallinnosta. Kamppailuliitoissa tälle kritiikille ei ole sijaa. Liittojen työntekijöistä 2/3 tai jopa ¾ tekee lajityötä paljain jaloin tatamilla, saleilla, kehissä ja molskeilla valmentaen ja kouluttaen.

Liitojen henkilöstöä tarkasteltaessa on helppo löytää liittojen akilleen kantapäät.

Liitoilla ei ole yhtään päätoimista viestintäihmistä mediaa palvelemassa ja mediasuhteita hoitamassa. Voisiko tällä olla jotain
tekemistä sen  kanssa, että kamppailu-urheilun medianäkyvyys on vuodesta toiseen  vaisua?

Liitoilla ei ole yhtään päätoimista varainhankinnasta vastaavaa päätoimista työntekijää. Voisiko tämä vaikuttaa siihen, että lajien varainhankinta on rehellisesti sanoen kotikutoista puuhastelua?

Liitoilla ei ole yhtään päätoimista markkinoinnin osaajaa. Olisikohan tällä jotain vaikutusta siihen, että sponsoreitakaan ei ole riesaksi asti ollut?

Yhteistyötä tiivistämällä ja resursseja uudelleen järjestämällä liitoilla ja lajeilla olisi mahdollisuus saada riveihinsä nykyaikaisen urheilujärjestön toiminnan kannalta välttämätöntä ammattilaistason osaamista esimerkiksi mainittuihin avaintehtäviin viestintään, varainhankintaan ja markkinointiin.

Pekka Lehdes
Kirjoittaja selvittää mahdollisuuksia ja haluja kamppailulajiliittojen yhteistyöhön.

Judoliitto kannustaa seuroja pitkän tähtäimen suunnitteluun

Judoliitto vastaa vuosittain noin kahdeksasta tapahtumasta, joihin valitaan järjestäjäksi jokin liiton jäsenseuroista tai seurojen yhteenliittymä. Tapahtumat ovat pääasiassa luonteeltaan Judoliiton kilpailumääräysten mukaisia arvo- ja valiokilpailuja, esimerkiksi kaikkien ikäluokkien SM-kilpailut sekä Samurai Cup osakilpailut.

Näiden kilpailujen järjestämisoikeus on kaikkien seurojen vapaasti haettavissa ympäri vuoden. Judoliiton hallitus käsittelee saapuneita hakemuksia sitä mukaa kun niitä liiton toimistolle saapuu ja pääsääntöisesti kisat myönnetään niitä hakeneelle seuralle. Hakemukset tulee toimittaa liiton toiminnanjohtajalle ja hakemuksesta tulee käydä ilmi haettavan kilpailun nimi ja suunniteltu ajankohta sekä järjestäjän seuran ja tapahtuman vastuuhenkilön yhteystiedot.

Näin uuden vuoden aluksi liiton hallitus sai käsiteltäväkseen Rovaniemen Koyaman pitkän tähtäimen suunnitelman liiton arvo- ja valiokilpailujen järjestämisestä. Hakemus otettiin ilolla vastaan, onpa hyvä, että joku seura on kerrankin hakemassa kilpailujen järjestämisoikeuksia hyvissä ajoin! Koyama on käynyt neuvotteluja norjalaisten ja venäläisten lähiseurojen kanssa Barents Cup-nimisen osakilpailun järjestämisestä vuodesta 2016 eteenpäin. Tähän suunnitelmaan kuuluu olennaisena osana kilpailut, joihin myös suomalaiset ikäluokkiensa huiput saadaan paikalle, kuten Samurai Cupin osakilpailut.

Koyaman hakemuksen perusteella liiton hallitus päätti myöntää vuoden 2017 nuorten SM-kilpailut Koyaman järjestettäväksi. Muun pitkän tähtäimen suunnitelman, joka sisälsi muun muassa vuosien 2017-2022 syksyllä käytävien Samurai cupin osakilpailujen järjestämisen, hallitus hyväksyi alustavasti ja mahdollisin varauksin. Päätöksestä voidaan perustellusta syystä myöhemmin poiketa.

Judoliiton hallitus kannustaa myös muita seuroja Koyaman esimerkin mukaisesti pitkän tähtäimen suunnitteluun niin seuran toiminnan kehittämisessä kuin kilpailujen järjestämisessäkin. Hyvin suunniteltu seuratoiminta tukee kaikkia seuran jäseniä, huippukilpailjoista peruskurssilaisiin, pääsemään omiin tavoitteisiinsa. On etu koko judoyhteisölle, että tiedämme hyvissä ajoin missä ja koska kauden tärkeimmät kotimaan kilpailut järjestetään. Olisi ihanteellista, jos esimerkiksi kaikki kevään kilpailujen järjestäjät ja ajankohdat varmistuisivat viimeistään edellisen syksyn alkupuolella, ja vastaavasti syksyn kilpailut heti kyseisen vuoden alussa.

Loppuun vielä muistutuksena ote kilpailumääräyksistä vuodelle 2015:

Arvo- ja valiokilpailut

Liiton arvokilpailujen (SM M/N, Joukkue-SM, nuorten SM, JFO, Nuorten JFO), liiton valiokilpailujen (Samurai Cup osakilpailut) ja muiden liiton myöntämien kilpailujen järjestämisoikeudet julistaa liitto jäsenseurojen haettaviksi. Järjestämisoikeutta voi hakea myös liiton tai seurojen yhteenliittymä. Järjestämisoikeuden myöntää liiton hallitus määräaikaan mennessä saapuneiden hakemusten perusteella. Arvo- ja muiden liiton myöntämien kilpailujen televisiointioikeudet omistaa liitto. Arvo- ja valiokilpailujen yhteydessä ei saa järjestää samana päivänä toista kilpailua.

Kilpailumääräykset löytyvät kokonaisuudessaan täältä: http://www.judoliitto.fi/site/assets/files/4102/kilpailum_r_ykset_2015_hyvaksytty.pdf

Lisätietoja kilpailujen järjestämisoikeuden hakemisesta Judoliiton vt. toiminnanjohtaja Miikka Neuvoselta (miikka.neuvonen@judoliitto.fi, 040 726 3061).

Lisätietoja Rovaniemen Koyaman suunnitelmista Petteri Pohjalta (ppohja@yahoo.com 041 547 1634).

Maija Mustonen

Kirjoittaja on Judoliiton hallituksen jäsen ja kilpailu- ja sääntövaliokunnan puheenjohtaja vuonna 2015. (maija.e.mustonen@gmail.com, 0400 586 387)

Maksukorotus säästyi judotyöhön

Judoliiton jäsenmaksua korotettiin viime syysliittokokouksen päätöksellä syyskuusta 2014 alkaen, koska vakuutusyhtiö Pohjola oli nostanut judokoiden vakuutusmaksua ja ilmoittanut, että paineita on vielä reilumpaan korotukseen.

Pohjolan kanssa saatiin kuitenkin neuvotelluksi ratkaisu, jossa vakuutusmaksun nousu jäi lopulta pieneksi. Uudistetuilla vakuutusehdoilla jäsenmaksuun ei näyttäisi kohdistuvan korotuspaineita välittömässä tulevaisuudessa. Jäsenmaksun korotus onkin siis voitu käyttää lähes kokonaan judotyön hyödyksi niin kuin liittokokous asiaa käsitellessään toivoi.

Jäsenvakuutuksen nykyiset ehdot löytyvät tästä linkistä.  Uutena palveluna on mahdollisuus pienellä lisämaksulla parantaa merkittävästi vakuutusturvaansa. Erityisesti kilpailijoiden tai muiden paljon harjoittelevien on syytä tosissaan harkita lisäturvan ottamista. Lisäturvan saat hankittua kätevästi tämän linkin kautta.

Ehkäise vammat, valitse hoitopaikka

Judoliiton hallitus katsoo, ettei kaikilta jäseniltä perittävää vakuutusmaksua voida nostaa merkittävästi nykytasoltaan. Vakuutusyhtiö kuitenkin tarkastelee vahinkojen määrää ja korvausten suuruutta määrittäessään omaa vakuutusmaksutasoaan.

Hienoa on, että jokainen meistä voi omalla toiminnallaan vähentää painetta vakuutusmaksun, siis jäsenmaksun nostoon jatkossa. Judon yhteisen hyvän periaatteen mukaisen turvallisen harjoittelukulttuurin noudattaminen on luonnollisesti perusasia harjoitteluvammojen vähentämisessä. Kaikki me judokat, erityisesti opettajat ja valmentajat, vaikutamme osaltamme siihen, onko judomme turvallista ja fysiologisesti ikäkaudet huomioonottavaa. Judoliitto ja muut liikuntayhteisöt järjestävät säännöllisesti turvallista harjoittelua edistävää koulutusta ohjaajille ja valmentajille. Hyödyntäkäähän näitä palveluita aktiivisesti ja käyttäkää hyödyksenne esim. Suomen Judovalmentajakerhon koulutusapurahoja.

Joskus vahinko tapahtuu kaikesta valmistautumisesta huolimatta. Suomen Judoliiton jäsenvakuutuksen haltijan kannattaa ehdottomasti käyttää Pohjolan hoitolaitosyhteistyökumppanin palveluita judossa tapahtuneeseen tapaturmaan hoitoa tarvitessaan. Nämä hoitolaitokset tuntevat jäsenvakuutuksemme sekä vakuutusyhtiömme käytännöt ja osaavat heti toimia oikealla tavalla –  tällä tavoin ei synny turhia kuluja. Helsingissä sijaitsee koko Suomea palveleva uusi, Pohjolan omistama Omasairaala. Pohjolan yhteistyöverkostoon kuuluu monia muitakin toimijoita, jotta se palvelisi mahdollisimman tasapuolisesti eri puolilla maata. Nämä hoitolaitosyhteistyökumppanit löydät osoitteesta http://www.pohjola.fi > yritys-ja yhteisöasiakkaat > vahingot >kumppanuusverkostot > hoitolaitokset

Katsotaan kauemmaksi

Keväällä 2014 tehdyn laajan tarjouspyyntökierroksen perusteella voidaan todeta, ettei Pohjolalle tällä hetkellä ole Suomessa kilpailijaa judon jäsenvakuutuksen tarjoajaksi. Toisaalta uusi sopimus Judoliiton ja Pohjolan välillä takaa, ettei akuuttia tarvetta vaihtoehdolle hinnan tai palvelutason näkökulmasta juuri nyt olekaan.

Pitkällä tähtäimellä liitto kuitenkin selvittää mahdollisuuksia esimerkiksi kansainväliseen vakuutusyhteistyöhön. Liiton hallitus on päättänyt tutkia mm. Pohjoismaiden ja muiden eurooppalaisten judomaiden vakuutuskäytäntöjä.

Kovia, mutta turvallisia harjoituksia kaikille Suomen judokoille!

Kimmo Kallama

Kirjoittaja on judoliiton hallituksen jäsen ja liittokokouksen asettaman vakuututyöryhmän jäsen. email: kimmo.kallama@gmail.com. puh: +3584471061023

 

 

Samurai cup laajenee

samurai-cup-logo2

Samurai cup käsittää ensi vuonna kolme valtakunnallista alle 15-, 18-, ja 21 vuotiaiden- tyttöjen ja -poikien kilpailua, joista yksi käydään kevätkaudella ja kaksi syyskaudella. Lisäksi keväällä järjestettävät nuorten Suomen mestaruuskilpailut kuuluvat jatkossa Samurai Cupin pistelaskuun. Niistä saa Samurai cupiin kaksinkertaiset pisteet. Järjestäjä voi halutessan lisätä Samurai cupin osakilpailuun sarjat myös aikuisille.

Muutoksilla haetaan Samurai cupin kasvua niin että saadaan hyvätasoisia kilpailuja, joiden järjestäminen on myös seuroille myös taloudellisesti kannattavaa.

Kilpailujen yhteyteen on mahdollista järjestää leiritys. Alle 15-vuotiaita tulokkaita Samurai Cupin ja leirityksen tarkoitus on johdatella kohti liittovalmennusta, johon on mahdollista päästä alle 18-vuotiaiden ikäluokkaan siirtyessä. Pisteytys antaa valmentajille osviittaa osallistujien aktiivisuudesta ja menestyksestä.

Vähimmäisvaatimus Samurai cuppiin kaikilta kilpailijoilta on aikaisempi kilpailukokemus ja 4. kyu vyöarvo. Alle 18-vuotiaissa toista tai kolmatta vuotta otteleva kilpailija voi osallistua myös alle 21-vuotiaiden kilpailuun. Tästä säännöstä voidaan poiketa kilpailijoiden määrän ollessa suuri. Pojissa ylempään ikäluokkaan osallistuvan kilpailijan vyöarvon on oltava vähintään 2. kyu, tytöissä vähintään 3. kyu.

Alle 15-vuotiaiden ikäluokkaan kuuluva nuori ei voi osallistua vanhempaan ikäluokkaan eikä alle 13-vuotias koko Samurai cuppiin.

Pisteitä joka voitosta

Samurai cupin pistelaskennassa käytetään kilpailu- ja sääntövaliokunnan määrittelemää pisteytystä seuraavasti: Osallistuminen 1 piste, otteluvoitto 1 piste (SM-kilpailusta 2 x voittopisteet). Sarjavoitto 9 pistettä, toinen sija 6 pistettä ja kolmas sija 3 pistettä. (SM-kilpailusta 2 x voittopisteet)

Jos sarjassa on vain kaksi ottelijaa, toisesta sijasta ei saa pisteitä. Jos sarjassa on vain kolme ottelijaa, kolmannesta sijasta ei saa pisteitä.

Jokaisessa ikäluokassa painoluokan Samurai cupin voittaja on eniten pisteitä  kerännyt ottelija. Tasapisteisiin päädyttäessä cupvoittajan ratkaisee ensisijaisesti sijoitus nuorten SM-kilpailussa ja sen jälkeen sijoitus kauden viimeisessä kilpailussa, sekä toissijaisesti kyseisen luokan sarjavoittojen lukumäärä.

Kilpailija voi osallistua eri osakilpailuissa eri painoluokkiin. Painoluokan Samurai cup -voittaja on se, jolla on kyseisessä painoluokassa eniten pisteitä.

Uutuutena seurakisa

Uutuutena lasketaan yhteen myös seurojen  pisteet. Eniten pisteitä kerännyt seura voittaa seurarankingin ja palkitaan viimeisen osakilpailun päätteeksi.

Yhtä ottelualuetta kohti saa olla enintään 120 ottelijaa. Kilpailua ei saa yhdistää toisen samana päivänä käytävän kilpailun kanssa, vaan Samurai Cup -osakilpailu on oteltava omana kilpailunaan. Kilpailussa käytetään valkoista ja sinistä judopukua paitsi alle 15-vuotiaissa, joissa käytetään vain valkoista judopukua.

Tero Rönkkö

Kirjoittaja on Judoliiton kilpailu- ja sääntövaliokunnan puheenjohtaja.

Rio ohoi!

Kaksivuotinen olympiakarsinta alkoi viime viikonloppuna Madridissa, ja ensimmäiset pisteet kolahtivat Samuli Viitasen ja Jaakko Allin tilille.

Karsinnan ensimmäiseen vuoteen lähdetään laajalla rintamalla, 13 urheilijan voimin. He ovat Jaana Sundberg ja Valtteri Jokinen Riihimäen Judoseurasta, Vadud Balatkhanov Suomen Kamppailu-urheilijoista, Antti Virta Oulun Judokerhosta, Eetu Laamanen, Juho Reinvall ja Samuli Viitanen Tampereen Judosta, Satu Lehikoinen ja Katri Kakko Lahden Judoseurasta, Anni Ikälä Lappeenrannan Kamizasta, Tea Laakkonen Siuntion Keidokanista sekä Laura Jauhiainen ja Jaakko Alli Helsingin Meidokanista.

Mukana on niin kokeneita ja kypsiä urheilijoita kuin hyvässä kehitysvauhdissa olevia nuoria. Joukosta Jaana Sundberg on viime vuoden kuluessa asettunut maailman kärkiviisikkoon omassa painoluokassaan. Muut lähtevät kisaan taaempaa, melko tasa-arvoisessa lähtöasetelmassa. Voisimme saada aikaan jännittävän ja yllätyksellisen vedonlyönnin siitä, ketkä heistä ovat kahden vuoden kuluttua pistetaulukossa korkeimmalla. Kaksi vuotta riittää suureenkin loikkaan, ja Jaana Sundberg on osoittanut, että kehitysharppaus on mahdollinen myös kolmekymppiselle.

Joku saattaa ihmetellä, miksi ryhmässä on useita urheilijoita samoista painoluokista. Toisinaan kuulee katsomoissa vaadittavan, että edustusjudokan pitäisi olla loistavan ylivoimainen kotimaassaan.

Ajatus tällaisesta kotikentän sankarista voi tuntua viehättävältä, mutta ihanteellinen tilanne on pikemminkin päinvastainen. Meidän kannattaa toivoa parhaille ottelijoillemme mahdollisimman kovaa kotimaista vastusta sekä harjoituksiin että kilpailuihin. Suuri osa menestyneimmistä judokoistamme on kasvanut painoluokissa, joissa on käyty sitkeää ja tasaväkistä kamppailua sarjan kärkipaikasta ja pääsystä arvokisajoukkueisiin. Keskinäinen kiritys nostaa koko ryhmän korkeammalle tasolle kuin kukaan yksinään pääsisi. Usein kovimmat judokat ovat kovia siksi, että heillä on kotimaassa kovaa vastusta.

Niinpä päävalmentaja Pascal Tayot on harkinnut viisaasti kannustaessaan karsinnan alkuvaiheeseen useita motivoituneita ja tasaväkisiä urheilijoita samoista sarjoista. Ei ole tarpeen päättää kahta vuotta ennen kisoja, kuka on se hevonen, jolla ratsastetaan olympialaisiiin. Annetaan urheilijoiden ratkaista se urheilemalla.

Tulos toki alkaa ratketa jo ennen maalia. Ryhmän kokoonpano muokkautuu matkan varrella tulosten ja sitoutumisen mukaan. Toiseen karsintavuoteen jatkavat ne, joilla ensimmäisen vuoden menestyksen perusteella on mahdollisuus edetä olympialaisiin asti. Muut voivat kääntää tähtäintä ja ottaa vauhtia uuteen päämäärään.

Valmennuksesta on muitakin uutisia kerrottavaksi. Päijät-Hämeen uudeksi akatemiavalmentajaksi on kiinnitetty Otto Favén.

Päijät-Hämeen urheiluakatemia ilmoitti vuoden alussa, että sen rahat ovat loppumassa ja että akatemian judovalmentajan toimi joudutaan lopettamaan. Päijät-Hämeen judovalmennuksen muut rahoittajat Judoliitto ja Pajulahden urheiluopisto eivät pystyneet täyttämään aukkoa omilla rahoillaan, niin että Arto Raekorven työpaikka akatemiassa olisi voinut säilyä.

Kun kaikki osapuolet kuitenkin halusivat ammattivalmennuksen jatkuvan alueella, tilanteeseen löytyi seuraava ratkaisu: Judoliiton alle 18-vuotiaiden maajoukkuevalmentaja Otto Favén siirtyy Tampereelta Päijät-Hämeeseen, ja tehtävät yhdistetään. Myös paikalliset seurat lähtivät omalla rahoituspanoksellaan tukemaan järjestelyä. Tällä tavalla Judoliiton valmennuskulujen kokonaissumma ei juuri kasva, mutta kaikilla strategiassa sovituilla keskittämisalueilla pysyy palkattu valmentaja. Tampereen akatemiavalmennusta alkaa Favénin jälkeen hoitaa osa-aikaisena tuntityöläisenä Tapio Mäntymäki.

Toivotan molemmille tarmoa ja menestystä tehtävässään. Arto Raekorpea kiitän pitkästä judotyöstä ja toivon sen jatkuvan uudella tavalla.

Vaihdoksesta pidetään  urheilijoille ja muille kiinnostuneille vartin mittainen tiedotustilaisuus Pajulahden Nikulahallin tatamilla lauantaina 7.6. klo 9.40 alkaen. Paikalla ovat myös valmentaja Otto Favén ja Päijät-Hämeen urheiluakatemian valmennuskoordinaattori Johanna Ylinen. Tervetuloa!

Annikka Mutanen

Kirjoittaja on Judoliiton valmennusvaliokunnan puheenjohtaja

Kilpailumääräyksiä uudistettiin

Viime kesänä Judoliiton hallitus teki päätöksen, että liiton kilpailumääräykset on uusittava. Määräyksiä oli korjailtu vuosittain, mutta kokonaisvaltaista uudistusta ei oltu tehty pitkään aikaan. Määräyksissä oli niin paljon vanhentuneita pykäliä, että loppujen lopuksi oli vaikea niitä kaikkia ymmärtää. Osa oli jopa ristiriidassa toisten pykälien kanssa. Liiton hallitus pyysi kilpailu- ja sääntövaliokuntaa perustamaan työryhmän, joka uudistaa määräykset tämän päivän vaatimusten tasolle.

Kilpailu- ja sääntövaliokunta julkaisi 21.7. kutsun uudistustyöryhmään liiton internetsivuilla. Työryhmään ilmoittautui valiokunnan lisäksi Jorma Vihavainen, Arto Raekorpi ja Markku Ilvonen. Työryhmä aloitti työnsä elokuun alussa ja ensimmäisenä tehtävänä oli päättää miten työtä lähdetään viemään eteen päin ja mitä uudistuksella haemme.
Työryhmä päätyi yhteisymmärrykseen, että säännöillä on oltava selkeä runko, joka jaettiin kolmeen osa-alueeseen:

1. Kilpailun järjestämistä koskevat määräykset
2. Kilpailijaa koskevat määräykset
3. Kilpailua koskevat määräykset

Myös kilpailut jaettiin kolmeen pääluokkaan: Arvo- ja valiokilpailut, Viralliset kilpailut ja Muut kilpailut.

Halusimme lisätä kilpailijoiden määrää alle 18- ja 21-vuotiaiden sekä aikuisten kilpailuissa lieventämällä vyöarvovaatimuksia. Samalla haluttiin rauhoittaa lasten kilpailua sillä idealla, että tutustutaan rauhassa ensimmäinen vuosi omaan sarjaan ja sen jälkeen voidaan käydä ottelemassa myös ikäluokkaa vanhemmissa. Samurai Cupista avattiin 2 kilpailua alle 15-vuotiaiden ikäluokalle.  Kaksi Samurai-cuppia on tarjolla alle 21-vuotiaille ja kaikki 4 kilpailua edelleen alle 18-vuotiaiden ikäluokalle.

Alle 18-vuotiaista ylöspäin painoluokat muutettiin kansainvälisten sääntöjen mukaisiksi. Termejä A- ja B-nuoret ei enää käytetä.

Kotimaiset arvokilpailut koetaan judokan ensimmäiseksi kosketukseksi arvokisojen maailmaan, joten niiden käytännöt haluttiin saada mahdollisimman yhteneväisiksi ison maailman kanssa. Alle 21-vuotiaiden ja aikuisten punnitus esimerkiksi tapahtuu edellisiltana, ja kisapäivänä kilpailijoita otetaan random-punnitukseen, jossa paino ei saa ylittää IJF:n määräyksiä.

Koko syksyn vaatinut työ saatiin päätökseen, kun liiton hallitus hyväksyi määräykset 1.12.2013. Ne ovat nyt luettavissa Judoliiton sivuilta. Perehdy ja ole heti vuoden alussa kartalla  : )

Tero Rönkkö
Kirjoittaja on Judoliiton kilpailu- ja sääntövaliokunnan puheenjohtaja

Kehitytään yhdessä

Mitä huipulle pääsemiseen vaaditaan? Useimmat epäilemättä vastaavat, että siihen tarvitaan lahjakas urheilija ja laadukasta harjoittelua.

Nämä ovat välttämättömiä tekijöitä, mutta olisi virhe ajatella, että koko vastaus on tässä. Menestyksen avain on ennen kaikkea harjoittelun rakenteessa.

Judo on yksilölaji mutta myös kamppailulaji. Siksi vastustaja on judokalle tärkeä harjoitustoveri ja paras apu kehittymisessä. Tästä yksinkertaisesta syystä ensimmäinen tehtäväni täällä oli panna alkuun toimitatapoja, joiden avulla kaikki Suomen parhaat judokat voivat harjoitella ja edistyä yhdessä.

Kaikeksi onneksi urheilijoiden ja valmentajien suuri enemmistö on hyväksynyt tämän askeleena kohti parempaa iskukykyä. Ensimmäiset yhteisharjoitukset ovat olleet todellinen menestys. Siitä kiitos teille.

Jos projektin ensimmäinen vaihe keskittyi maajoukkueen yhteiseen etuun, toisessa jatkuu päättäväinen perehtyminen kunkin urheilijan yksilöllisiin tarpeisiin. Tässä tehtävässä on erotettavissa useita askeleita:

1.  Jokaisen maajoukkueen jäsenen vahvuuksien ja heikkouksien analysointi.

2.  Vuoropuhelu ja koordinointi seuravalmentajien ja liittovalmentajien kesken. Urheilijan fyysinen ja teknis-taktinen harjoittelu suunnitellaan yhdessä niin että se soveltuu urheilijan ikävaiheeseen ja kehitystasoon.

3.   Harjoitussuunnitelman toteuttaminen ja seuranta niin seuraharjoituksissa kuin kansainvälisillä harjoitusleireillä.

Uskon kaikkien ymmärtävän, että yksilön etu ei ole ristiriidassa joukkeena toimimisen kanssa. Päin vastoin. Ohjelmamme toteuttaminen vaatii vuoropuhelua kaikkien toimijoiden kesken – urheilijan, henkilökohtaisen valmentajan ja liittovalmentajien. Siihen tarvitaan myös joitakin yksinkertaisia yhteisiä työkaluja, jotta voimme verrata ja sovittaa yhteen työtämme ja ajatuksiamme.

Tulevien kuukausien aikana työlistallan on henkilökohtaisten seurantalomakkeiden kehittäminen, käsikirja judokan teknis-taktisesta harjoittelusta – erityisesesti kumikatan eli otteen treenaamisesta – sekä seminaari, jonka aiheena on videoanalyysi.

Ohjelmaa riittää siis kalenterin täydeltä, mutta en lainkaan epäile, etteikö työryhmämme kunto kestä tätä urheilijoidemme hyväksi tehtävää työtä. Saammehan kaikki olla mukana tekemässä sitä, mikä on yhteinen intohimomme: judoa.

Pascal Tayot

Kirjoittaja on Judoliiton päävalmentaja

Kirjoitus on julkaistu myös joulukuun Judolehdessä.