Kilpailumääräyksiä uudistettiin

Viime kesänä Judoliiton hallitus teki päätöksen, että liiton kilpailumääräykset on uusittava. Määräyksiä oli korjailtu vuosittain, mutta kokonaisvaltaista uudistusta ei oltu tehty pitkään aikaan. Määräyksissä oli niin paljon vanhentuneita pykäliä, että loppujen lopuksi oli vaikea niitä kaikkia ymmärtää. Osa oli jopa ristiriidassa toisten pykälien kanssa. Liiton hallitus pyysi kilpailu- ja sääntövaliokuntaa perustamaan työryhmän, joka uudistaa määräykset tämän päivän vaatimusten tasolle.

Kilpailu- ja sääntövaliokunta julkaisi 21.7. kutsun uudistustyöryhmään liiton internetsivuilla. Työryhmään ilmoittautui valiokunnan lisäksi Jorma Vihavainen, Arto Raekorpi ja Markku Ilvonen. Työryhmä aloitti työnsä elokuun alussa ja ensimmäisenä tehtävänä oli päättää miten työtä lähdetään viemään eteen päin ja mitä uudistuksella haemme.
Työryhmä päätyi yhteisymmärrykseen, että säännöillä on oltava selkeä runko, joka jaettiin kolmeen osa-alueeseen:

1. Kilpailun järjestämistä koskevat määräykset
2. Kilpailijaa koskevat määräykset
3. Kilpailua koskevat määräykset

Myös kilpailut jaettiin kolmeen pääluokkaan: Arvo- ja valiokilpailut, Viralliset kilpailut ja Muut kilpailut.

Halusimme lisätä kilpailijoiden määrää alle 18- ja 21-vuotiaiden sekä aikuisten kilpailuissa lieventämällä vyöarvovaatimuksia. Samalla haluttiin rauhoittaa lasten kilpailua sillä idealla, että tutustutaan rauhassa ensimmäinen vuosi omaan sarjaan ja sen jälkeen voidaan käydä ottelemassa myös ikäluokkaa vanhemmissa. Samurai Cupista avattiin 2 kilpailua alle 15-vuotiaiden ikäluokalle.  Kaksi Samurai-cuppia on tarjolla alle 21-vuotiaille ja kaikki 4 kilpailua edelleen alle 18-vuotiaiden ikäluokalle.

Alle 18-vuotiaista ylöspäin painoluokat muutettiin kansainvälisten sääntöjen mukaisiksi. Termejä A- ja B-nuoret ei enää käytetä.

Kotimaiset arvokilpailut koetaan judokan ensimmäiseksi kosketukseksi arvokisojen maailmaan, joten niiden käytännöt haluttiin saada mahdollisimman yhteneväisiksi ison maailman kanssa. Alle 21-vuotiaiden ja aikuisten punnitus esimerkiksi tapahtuu edellisiltana, ja kisapäivänä kilpailijoita otetaan random-punnitukseen, jossa paino ei saa ylittää IJF:n määräyksiä.

Koko syksyn vaatinut työ saatiin päätökseen, kun liiton hallitus hyväksyi määräykset 1.12.2013. Ne ovat nyt luettavissa Judoliiton sivuilta. Perehdy ja ole heti vuoden alussa kartalla  : )

Tero Rönkkö
Kirjoittaja on Judoliiton kilpailu- ja sääntövaliokunnan puheenjohtaja

Mainokset

Kehitytään yhdessä

Mitä huipulle pääsemiseen vaaditaan? Useimmat epäilemättä vastaavat, että siihen tarvitaan lahjakas urheilija ja laadukasta harjoittelua.

Nämä ovat välttämättömiä tekijöitä, mutta olisi virhe ajatella, että koko vastaus on tässä. Menestyksen avain on ennen kaikkea harjoittelun rakenteessa.

Judo on yksilölaji mutta myös kamppailulaji. Siksi vastustaja on judokalle tärkeä harjoitustoveri ja paras apu kehittymisessä. Tästä yksinkertaisesta syystä ensimmäinen tehtäväni täällä oli panna alkuun toimitatapoja, joiden avulla kaikki Suomen parhaat judokat voivat harjoitella ja edistyä yhdessä.

Kaikeksi onneksi urheilijoiden ja valmentajien suuri enemmistö on hyväksynyt tämän askeleena kohti parempaa iskukykyä. Ensimmäiset yhteisharjoitukset ovat olleet todellinen menestys. Siitä kiitos teille.

Jos projektin ensimmäinen vaihe keskittyi maajoukkueen yhteiseen etuun, toisessa jatkuu päättäväinen perehtyminen kunkin urheilijan yksilöllisiin tarpeisiin. Tässä tehtävässä on erotettavissa useita askeleita:

1.  Jokaisen maajoukkueen jäsenen vahvuuksien ja heikkouksien analysointi.

2.  Vuoropuhelu ja koordinointi seuravalmentajien ja liittovalmentajien kesken. Urheilijan fyysinen ja teknis-taktinen harjoittelu suunnitellaan yhdessä niin että se soveltuu urheilijan ikävaiheeseen ja kehitystasoon.

3.   Harjoitussuunnitelman toteuttaminen ja seuranta niin seuraharjoituksissa kuin kansainvälisillä harjoitusleireillä.

Uskon kaikkien ymmärtävän, että yksilön etu ei ole ristiriidassa joukkeena toimimisen kanssa. Päin vastoin. Ohjelmamme toteuttaminen vaatii vuoropuhelua kaikkien toimijoiden kesken – urheilijan, henkilökohtaisen valmentajan ja liittovalmentajien. Siihen tarvitaan myös joitakin yksinkertaisia yhteisiä työkaluja, jotta voimme verrata ja sovittaa yhteen työtämme ja ajatuksiamme.

Tulevien kuukausien aikana työlistallan on henkilökohtaisten seurantalomakkeiden kehittäminen, käsikirja judokan teknis-taktisesta harjoittelusta – erityisesesti kumikatan eli otteen treenaamisesta – sekä seminaari, jonka aiheena on videoanalyysi.

Ohjelmaa riittää siis kalenterin täydeltä, mutta en lainkaan epäile, etteikö työryhmämme kunto kestä tätä urheilijoidemme hyväksi tehtävää työtä. Saammehan kaikki olla mukana tekemässä sitä, mikä on yhteinen intohimomme: judoa.

Pascal Tayot

Kirjoittaja on Judoliiton päävalmentaja

Kirjoitus on julkaistu myös joulukuun Judolehdessä.