Melkein 50 seura- ja liittovaikuttajaa kokootui viikko sitten Pajulahteen ratkomaan suurta kysymystä: miten saadaan lisää treenaajia A-nuoriin ja aikuisiin.
Emme mieti tätä yksin. Koko urheiluseuratoiminnassa käy kato 15 ikävuoden tienoilla. Suomen 12-vuotiaista yli 60 prosenttia harrastaa liikuntaa seuroissa vähintään kerran viikossa, mutta 18-vuotiaista enää 30 prosenttia. Sporttirekisterin judokoista puolet on alle 13-vuotiaita, viidennes 13-23-vuotiaita ja kymmenesosa 23-33-vuotiaita.
Miten pienestä joukosta silloin kasvavat olympiavoittajat? Mistä heille löytyvät harjoituskaverit? Mistä tulevat uudet vetäjät, valmentajat ja lajin kehittäjät, jos judo on vain lasten harrastus?
Kysymys on meille kohtalokkaampi kuin useimmille muille yksilölajeille. Judo on laji, jota ei voi harjoitella yksin. Menestymiseen tarvitaan joukkue. Judoka voi edistyy vain jos hänellä on riittävästi hyviä harjoituskavereita. Mitä korkemmalle tasolle hän nousee, sitä parempia ja monipuolisempia pitää treenivastustajienkin olla.
Tähän haasteeseen etsittiin pienryhmissä ratkaisuja eri kulmista. Noudatimme kurinalaista työtapaa, jossa ensin määriteltiin ongelma, nykytila ja tavoitetila. Tältä pohjalta listattiin lopuksi ratkaisuja, joilla tavoitetilaan päästään.
Näistä runsaista pohdinnoista on mahdotonta kirjata tänne kaikkea, joten olen listannut tekstin loppuun ainoastaan loppuistunnossa esitetyt toimenpiteet. Jokainen seura ja judoka voi toteuttaa niitä harkintansa mukaan ja kehitellä eteenpäin. Judoliiton hallitus käsittelee strategiapäivän antia kesäkokouksessaan ja pyrkii omaltaan osaltaan panemaan toimeen esitettyjä ehdotuksia.
Päivän tärkeää antia oli myös innostunut ajatustenvaihto itsessään. Osallistujilla oli sydän ja mieli mukana. Uusia ajatuksia tarvitaan, ja keskustelua niistä voi jatkaa myös tässä blogissa.
Annikka Mutanen
Kirjoittaja on judoliiton hallituksen jäsen
Strategiapäivän suosituksia 5.5. 2013:
Lopettamisen ehkäisemiseksi tarvitaan 11-15-vuotiaille onnistumisen tuntemuksia
– tämän ikäiset odottavat vetäjältä:
– substanssia
– kuria ja järjestystä
– hyvää fiilistä, innostavaa otetta
– myönteistä palautetta
– rooleja myös apuvetäjänä, kisatoimitsijana, someviestinnän tekijänä
Osaamista judon opettamiseen
millaista 11-15-v harjoittelun oltava, jotta B-nuorten ev-ryhmään tullessa osaaminen riittää?
– oltava hauskaa ja monipuolista
– motivaatiolle tärkeä on jatkuvan edistymisen tunne
– ryhmissä monen tasoisisa harjoittelijoita → tarvitaan apuopettajia
– tähän ryhmään tarvitaan taitavimmat vetäjät
– jotta niitä saadaan, homman täytyy olla arvostettu
– arvostusta tarvitaan seurasta, liitosta, dan-kollegiosta
– nimellinenkin korvaus sitouttaa
– hyvä yhteishenki ratkaisevan tärkeä, sen ansiosta on kivaa
– judo-opettajien kouluttaminen tarpeen
– ulkomaiset tähtivieraat olleet antoisia erityisesti tässä
– tarvitaan tietoa siitä, mitä pitää osata
Valmentajapäiviä leirien yhteyteen
– omien valmennettavien havainnointia
– lisäohjelmana luento valitusta aiheesta + valmentajille käytännön harjoittelua tatamilla
Henk.koht. valkuille kutsuja leireille
– kehityskeskustelu ev-koutsin kanssa: mitä judokani pitäisi kehittää
– oman valmennettavan tarkkailua
– avustavia tehtäviä treenien vedossa.
Tekniikan kausisuunnitelma
– seura vaatii suunnitelman harjoitustensa vetäjiltä
– liittovalmentaja vaatii urheilijoilta osana valmennussuunnitelmaa
– mallipohjia tarjolle
Aloittaminen yli 11-vuotiaana helpommaksi ja houkuttelevammaksi
– nuoremmat tuo lajiin isä tai äiti, tämän ikäiset valitsevat itse
– tuotteen täytyy olla upee, makee, kilpailukykyinen ja trendikäs
– vaatimus koskee sekä itse judotreenejä että lajin markkinointia
– fb, twitter, youtube, sissimarkkinointi, vertaismarkkinointi, videot
– tehokkaan kamppailu- ja itsepuolustuslajin maine takaisin
– kehitetään ja tarjotaan muille lajiseuroille sivulajiksi
– usein sivulaji = tuleva päälaji
– yhä mahdollisuus päästä mukaan myös kilpailutoimintaan
– sopii myös isoille tytöille ja pojille
– jalansija pysyväksi kouluissa
– judolehti koulujen kirjastoihin
Parempia harjoituksia ja ammattivalmentajia seurojen yhteistyöllä
– A- ja B-nuorille & aikuisille sovitaan yhteiset randoriharjoitukset lähiseurojen kesken
– Piloteiksi Päijät-Häme ja pääkaupunkiseutu
– viikottaiset yhteisharjoitukset kirjataan liiton valmennussunnitelmaan
– tehostamisviikonloput ja samalla erilaisille ryhmille pidettävät alueleirit liiton kalenteriin
– ev-urheilijoilla velvoite osallistua
– jotta seurat pystyvät palkkaamaan ammattivalmentajia, pitää kasvaa tai yhdistyä
– tai palkata yhteisiä valmentajia
– pilotit kehä kolmosen eteläpuolelle ja Tampereelle
– etsitään yhteistyön vastuuhenkilöt seuroista, he sopivat yhteistyöstä ja voimavarojen yhdistämisestä, liitto voi kutsua koolle alueelta ja fasilitoida keskustelua
Urheilijoiden sitouttaminen ev-ryhmiin
– Nimetyt ev-ryhmät tulosten perusteella
– Niihin pääsevillä määritellyt oikeudet ja velvollisuudet
– Ev-ryhmien ulkopuolelta ei pääse edustamaan maajoukkueeseen
Vanhempien sitouttaminen judoon ja seuraan
– vanhemmat tutustumaan judoon tatamilla
– infotilaisuudet, esim. Terve urheilija
– otetaan mukaan tekemään: kisajärjestelyihin, leirijärjestelyihin, kimppakyytirinkeihin, seuran juhliin
Sujuvuutta seuran sisäiseen yhteistyöhön
Seuran sisäisen viestinnän välttämättömimmät välineet
– säännölliset toimintapalaverit
– ajantasainen ilmoitustaulu, perinteinen tai elektroninen (palveluita löytyy)
– tatamiviestintä
Hyviä lisäosia
– kotisivuilla maksimiautomaatio
– somessa oma profiili
– ajantasainen sähköpostilista
– palautekanava
– salilla jaettavaa aineistoa vanhemmille, vierailijoille, uusille jäsenille
– hall of fame
Strategiatatami 