Miten nuoret pidetään?

Melkein 50 seura- ja liittovaikuttajaa kokootui viikko sitten Pajulahteen ratkomaan suurta kysymystä: miten saadaan lisää treenaajia A-nuoriin ja aikuisiin.

Emme mieti tätä yksin. Koko urheiluseuratoiminnassa käy kato 15 ikävuoden tienoilla. Suomen 12-vuotiaista yli 60 prosenttia harrastaa liikuntaa seuroissa vähintään kerran viikossa, mutta 18-vuotiaista enää 30 prosenttia. Sporttirekisterin judokoista puolet on alle 13-vuotiaita, viidennes 13-23-vuotiaita ja kymmenesosa 23-33-vuotiaita.

Miten pienestä joukosta silloin kasvavat olympiavoittajat? Mistä heille löytyvät harjoituskaverit? Mistä tulevat uudet vetäjät, valmentajat ja lajin kehittäjät, jos judo on vain lasten harrastus?

Kysymys on meille kohtalokkaampi kuin useimmille muille yksilölajeille. Judo on laji, jota ei voi harjoitella yksin. Menestymiseen tarvitaan joukkue. Judoka voi edistyy vain jos hänellä on riittävästi hyviä harjoituskavereita. Mitä korkemmalle tasolle hän nousee, sitä parempia ja monipuolisempia pitää treenivastustajienkin olla.

Tähän haasteeseen etsittiin pienryhmissä ratkaisuja eri kulmista. Noudatimme kurinalaista työtapaa, jossa ensin määriteltiin ongelma, nykytila ja tavoitetila. Tältä pohjalta listattiin lopuksi ratkaisuja, joilla tavoitetilaan päästään.

Näistä runsaista pohdinnoista on mahdotonta kirjata tänne kaikkea, joten olen listannut tekstin loppuun ainoastaan loppuistunnossa esitetyt toimenpiteet. Jokainen seura ja judoka voi toteuttaa niitä harkintansa mukaan ja kehitellä eteenpäin. Judoliiton hallitus käsittelee strategiapäivän antia kesäkokouksessaan ja pyrkii omaltaan osaltaan panemaan toimeen esitettyjä ehdotuksia.

Päivän tärkeää antia oli myös innostunut ajatustenvaihto itsessään. Osallistujilla oli sydän ja mieli mukana. Uusia ajatuksia tarvitaan, ja keskustelua niistä voi jatkaa myös tässä blogissa.

Annikka Mutanen

Kirjoittaja on judoliiton hallituksen jäsen

Strategiapäivän suosituksia 5.5. 2013:

Lopettamisen ehkäisemiseksi tarvitaan 11-15-vuotiaille onnistumisen tuntemuksia

        tämän ikäiset odottavat vetäjältä:

        substanssia

        kuria ja järjestystä

        hyvää fiilistä, innostavaa otetta

        myönteistä palautetta

         rooleja myös apuvetäjänä, kisatoimitsijana, someviestinnän tekijänä

Osaamista judon opettamiseen

millaista 11-15-v harjoittelun oltava, jotta B-nuorten ev-ryhmään tullessa osaaminen riittää?

        oltava hauskaa ja monipuolista

        motivaatiolle tärkeä on jatkuvan edistymisen tunne

        ryhmissä monen tasoisisa harjoittelijoita → tarvitaan apuopettajia

        tähän ryhmään tarvitaan taitavimmat vetäjät

        jotta niitä saadaan, homman täytyy olla arvostettu

        arvostusta tarvitaan seurasta, liitosta, dan-kollegiosta

        nimellinenkin korvaus sitouttaa

        hyvä yhteishenki ratkaisevan tärkeä, sen ansiosta on kivaa

        judo-opettajien kouluttaminen tarpeen

        ulkomaiset tähtivieraat olleet antoisia erityisesti tässä

        tarvitaan tietoa siitä, mitä pitää osata

Valmentajapäiviä leirien yhteyteen

        omien valmennettavien havainnointia

        lisäohjelmana luento valitusta aiheesta + valmentajille käytännön harjoittelua tatamilla

Henk.koht. valkuille kutsuja leireille

        kehityskeskustelu ev-koutsin kanssa: mitä judokani pitäisi kehittää

        oman valmennettavan tarkkailua

         avustavia tehtäviä treenien vedossa.

Tekniikan kausisuunnitelma

        seura vaatii suunnitelman harjoitustensa vetäjiltä

        liittovalmentaja vaatii urheilijoilta osana valmennussuunnitelmaa

        mallipohjia tarjolle

Aloittaminen yli 11-vuotiaana helpommaksi ja houkuttelevammaksi

        nuoremmat tuo lajiin isä tai äiti, tämän ikäiset valitsevat itse

        tuotteen  täytyy olla upee, makee, kilpailukykyinen ja trendikäs

        vaatimus koskee sekä itse judotreenejä että lajin markkinointia

        fb, twitter, youtube, sissimarkkinointi, vertaismarkkinointi, videot

        tehokkaan kamppailu- ja itsepuolustuslajin maine takaisin

        kehitetään ja tarjotaan muille lajiseuroille sivulajiksi

        usein sivulaji = tuleva päälaji

        yhä mahdollisuus päästä mukaan myös kilpailutoimintaan

        sopii myös isoille tytöille ja pojille

        jalansija pysyväksi kouluissa

        judolehti koulujen kirjastoihin

Parempia harjoituksia ja ammattivalmentajia seurojen yhteistyöllä

        A- ja B-nuorille & aikuisille sovitaan yhteiset randoriharjoitukset lähiseurojen kesken

        Piloteiksi Päijät-Häme ja pääkaupunkiseutu

        viikottaiset yhteisharjoitukset kirjataan liiton valmennussunnitelmaan

        tehostamisviikonloput ja samalla erilaisille ryhmille pidettävät alueleirit liiton kalenteriin

        ev-urheilijoilla velvoite osallistua
        jotta seurat pystyvät palkkaamaan ammattivalmentajia,  pitää kasvaa tai yhdistyä

        tai palkata yhteisiä valmentajia

        pilotit kehä kolmosen eteläpuolelle ja Tampereelle

        etsitään yhteistyön vastuuhenkilöt seuroista, he sopivat yhteistyöstä ja voimavarojen yhdistämisestä, liitto voi kutsua koolle alueelta ja fasilitoida keskustelua

Urheilijoiden sitouttaminen ev-ryhmiin

        Nimetyt ev-ryhmät tulosten perusteella

        Niihin pääsevillä määritellyt oikeudet ja velvollisuudet

        Ev-ryhmien ulkopuolelta ei pääse edustamaan maajoukkueeseen

Vanhempien sitouttaminen judoon ja seuraan

        vanhemmat tutustumaan judoon tatamilla

        infotilaisuudet, esim. Terve urheilija

        otetaan mukaan tekemään: kisajärjestelyihin, leirijärjestelyihin, kimppakyytirinkeihin, seuran juhliin

Sujuvuutta seuran sisäiseen yhteistyöhön

Seuran sisäisen viestinnän välttämättömimmät välineet

        säännölliset toimintapalaverit

        ajantasainen ilmoitustaulu, perinteinen tai elektroninen (palveluita löytyy)

        tatamiviestintä

Hyviä lisäosia

        kotisivuilla maksimiautomaatio

        somessa oma profiili

        ajantasainen sähköpostilista

        palautekanava

        salilla jaettavaa aineistoa vanhemmille, vierailijoille, uusille jäsenille

        hall of fame

Mainokset