Kotisalilta korkealle

Huipulle tähtäävän nuoren judokan urapolku on nyt  toivottavasti jokaisen kotisalin seinällä opastamassa lasten ja nuorten judoharjoittelua. Vasta julkaistu urapolku sujahtaa sattumalta oikein hyvin tukemaan Suomen judon uutta strategiaa, jossa visioksi on otettu suomalainen judon olympiakulta.

Kaikistahan ei ole tulossa olympiamitalisteja, joten miksi kaikkien pitäisi noudattaa urapolkua?

Tavoitteena ei oikeastaan voikaan olla se, että kaikista tulisi huippuja. Urapolun ideana on, että hän, jolla nuorena aikuisena on omaa  tahtoa ja intohimoa kohti kansainvälistä kärkeä, on jo varhain ohjautunut omassa judoseurassaan harjoittelemaan oikeita asioita oikeaan aikaan. Siksi ohjaajien, vanhempien ja junioreiden itse  on tärkeää tietää, minkä asian harjoittelu missäkin ikävaiheessa on oleellista ja minkä kanssa ei ole vielä kiirettä.

Urapolun mukaan lapsuusiästä aina 15-18 -vuotiaaksi kehitetään ominaisuuksia ja tekniikkaa, ennen kuin ryhdytään toden teolla treenaamaan ja metsästämään menestystä kansainvälisellä tasolla. Sitten kun tuo toden teolla treenaaminen alkaa, ei olla heti kättelyssä burnoutissa, vaan keho on valmisteltu nousujohteisesti kestämään kovaa harjoittelua ja yksilöllä on menestyksen nälkä huipussaan.

Tärkeimpiä judokan kehitystekijöitä  pienessä Suomessamme on, että omalla kotisalilla on riittävän pitkään riittävän paljon kavereita, jotka harjoittelevat suurin piirtein samalla tavalla ja kykenevät suurin piirtein samantasoiseen randoriin. Urapolun yhtenä tavoitteena voisi ollakin, että seurojen kotisaliharjoittelussa vietäisiin kaikki lajin pariin hakeutuvat lapset ja nuoret  murrosiän lopulle asti yhteisellä sapluunalla . Hyvästä harjoittelusta ei ole kenellekään haittaa. Se ei kuluta vaan kehittää. Siitä hyötyvät kaikki.

Lapsi kasvaa, huomaa vahvuutensa, huomaa heikkoutensa ja ennen kaikkea oman tahtonsa. Nuorena aikuisena hän voi valita, mihin asti haluaa panostaa. Jos tavoite siinä vaiheessa on olympiakulta, niin vau, ominaisuuksia on jo kehitetty, ei muuta kuin testaamaan mistä oma peräseinä kilpajudon saralla löytyy. Jos valinta on harrastustyyppinen judo tai vaikkapa kata, niin urapolun mukaisesti on treenattu juuri niitä asioita, joita oikea judoheitto onnistuakseen vaatii. Kisakoneita voi haastaa randorissa, kun tämä ja tuo tekniikka sujuu, vaikkei joka viikonloppu itse kisailekaan. Voi nauttia osaamisestaan ja taidoistaan ilman kilpailuakin.

Siitä on mystiikka kaukana kun olympialaisessa finaalissa kaksi judokaa ottaa toisistaan mittaa – pitää olla tosi motivoitunut, voitontahtoinen, rohkea, kovakuntoinen, nopea, voimakas, kestävä ja erittäin taitava.

Yksi ohejnuora siihen kasvamiseksi on laadittuna. Urapolkuun voi tutustua täällä.

Jaana Ronkainen

Kirjoittaja on urapolkutyöryhmän jäsen, VAT-tutkinnon suorittanut valmentaja, lastenlääkäri ja judon Euroopan mestari.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s